Milano-Cortinan talviolympialaisissa tehdään Kansainvälisen olympiakomitean mukaan ainakin yhdellä tavalla historiaa. Kisat ovat maantieteellisesti laajimmalle hajautuneet olympialaiset koskaan.
Toki esimerkiksi edellisissä kesäolympialaisissa lainelautailussa kilpailtiin Tahitilla 16 000 kilometrin päässä pääkallopaikalta Pariisista, mutta nyt kisat ovat todella erillään yhden maan sisällä.
Kisapaikat levittäytyvät Pohjois-Italiassa yli 22 000 neliökilometrin kokoiselle alueelle. Jos alueen laittaa mittasuhteisiin, kyseessä on suurin piirtein Kainuun kokoinen maa-alue. Jos valtioihin verrataan, olympia-alue on vähän isompi kuin Slovenia tai Israel.
Talviolympialaiset järjestetään kuitenkin pääosin vuoristoalueilla. Kisapaikkoina toimii seitsemän vuoristokylää ja Milano. Tämä tuo haasteita kisajärjestelyihin.
Kisajärjestäjien välittämien laskelmien mukaan esimerkiksi luistelulajien paikkakunnalta Milanosta pohjoismaisten hiihtolajien kilpailuihin Val di Fiemmeen kestää siirtyä neljä tuntia.
Val di Fiemme on vielä jaettu kahteen eri kylään, Teseroon ja Predazzoon. Milanosta ampumahiihdon kilpailupaikkakunnalle Anterselvaan puolestaan menee viisi tuntia.
Amerikkalaismedia Washington Post on tehnyt vielä karumpia laskemia. Washington Post on laskenut, että esimerkiksi matka miesten alppihiihdon kilpailupaikkakunnalta Bormiosta naisten alppihiihdon kilpailupaikkakunnalle Cortinaan kestäisi 12 tuntia.
Washington Post muistuttaa, että Pohjois-Italian kilpailupaikkakunnille pääsee vain kapeita ja kiemurtelevia vuoristoteitä pitkin. Jos taas kulkee muulla kuin henkilöautolla, voidaan tarvita matkoihin useita eri junia ja busseja. Suoria bussi- ja junayhteyksiä ei ole.
Normaalioloissa matka Bormiosta Livignoon voi viedä tunnin talvella, mutta joskus voi mennä pidempäänkin, jos ajautuu vaikka rekan taakse. Tähän on varauduttu niin, että paikallisten mahdollisuutta käyttää vuoristotietä kilpailupäivinä rajoitetaan.
Milano-Cortinan olympialaisten toimitusjohtaja Andrea Varnier myönsi Washington Postille, että näistä olympialaisista tulee vaikeat suurimmaksi osaksi liikenteen takia.
– Meillä on laaksoja, jotka ovat todella lähellä toisiaan kartasta katsottuna, mutta niihin kestää mennä kauan teitä pitkin, Varnier sanoi Washington Postille.
Miten tällaiseen tilanteeseen on päädytty? Toimitusjohtaja Varnier näkee laajalle levinneet kisat loogisena päätöksenä.
– Missä on paras paikka miesten alppihiihdolle? Bormiossa. Missä on paras paikka naisten alppihiihdolle? Cortinassa, koska naisilla Bormiossa olisi vaikeaa ja miehille Cortina olisi liian helppo. Mikä on paras ampumahiihtopaikka Italiassa ja ehkä koko maailmassa? Se on Anterselva, Varnier linjasi.
Laajalle levinneet olympialaiset toki herättävät huolen, millaiseksi olympialaisten tunnelma muodostuu. Järjestäjämaa Italian suurimmista tähdistä alppihiihtäjä Federica Brignone laukoi neljä vuotta sitten kovaa tekstiä, kun kisajärjestäjien suunnitelmat alkoivat valjeta.
– Olympiahenkeä ei tule olemaan. Kaikki ovat omilla alueillaan. En usko, että tästä tulee todella hauskaa, Brignone sanoi uutistoimisto AP:lle.
Tulevaisuuden trendi?
Toisaalta laajalle levinneet olympialaiset voivat olla myös tulevaisuutta, etenkin talvikisoissa.
Washington Post näkee, että Kansainvälinen olympiakomitea on vakavissaan kestävän kehityksen kanssa. KOK vaatii kisajärjestäjiltä, että kisat maksavat vähemmän ja uutta tarvitsee rakentaa aiempaa vähemmän. Silloin valmiit kisapaikat ovat aiempaa enemmän hajallaan.
Washington Post näki KOK:n olleen kriisissä reilu vuosikymmen sitten. Pekingin kesäolympialaiset 2008 maksoivat 40 miljardia dollaria. Venäjä väittää Sotšin olympialaisten vuonna 2014 maksaneen yli 50 miljardia dollaria.
Vuoden 2022 talviolympialaisten haussa ennakkosuosikkina pidetty Oslo jättäytyi hausta pois, koska kansa ja hallinto pelkäsivät kustannusten paisumista. Vuoden 2022 talviolympialaiset menivät sitten taas Kiinan järjestettäviksi.
Milano ja Cortina D'Ampezzo valittiin kisaisänniksi kesäkuussa 2019. Heitä vastaan kilpaili Ruotsilta Tukholman ja Åren hanke, mutta italialaiset voittivat KOK:n äänestyksessä 47–34. Tukholmassa olisi ollut tarkoitus järjestää sisälajit ja muut lajit 600 kilometrin päässä Pohjois-Ruotsissa.
Vuoden 2030 talviolympialaiset levittäytyvät Välimeren rannalta Nizzasta Ranskan Alpeille Sveitsin rajan tietämiin.
Milano-Cortinan olympialaisten toimitusjohtaja Andrea Varnier tiivistikin vielä yhden perustelun hajautettujen kisojen järkevyydelle.
– Jos laittaisimme kaiken Livignoon, Bormioon tai Cortinaan, se olisi liikaa. Niihin tulisi liikaa ihmisiä. Näin on parempi toimia, Varnier perustelee.
Olympiakomitean pomo: Urheilijan kannalta ikävää
Suomen olympiakomitean huippu-urheilujohtajan Janne Hännisen mielestä hajallaan olevat kilpailupaikat ovat urheilijoiden kannalta ikävä asia. Kuluvana talvena Suomen menestyslajiksi nousseen ampumahiihdon urheilijat ovat esimerkiksi muista erillään Anterselvassa.
Hajallaan olevat kisat aiheuttavat myös jonkin verran lisäkustannuksia Olympiakomitealle. Hänninen ei osaa sanoa tarkkaa summaa, mutta kertoo jokaisessa kisapaikassa olevan samanlaiset palvelut suomalaisurheilijoille. Se tarkoittaa lisähenkilöstötarvetta.
– Pitää olla esimerkiksi lääkärit. Ei voida olettaa, että Suomen joukkueen lääkäri on viiden tunnin ajomatkan päässä, Hänninen sanoo.
Hän ei henkilökohtaisesti pidä hyvänä asiana, jos jatkossakin kisoja hajautetaan Pohjois-Italian tapaan. Hänninen toki ymmärtää, että kisoja on jonkin verran pakko hajauttaa ja ymmärtää myös ympäristönäkökulman.
– Missä se optimi kuitenkin on? Pystyttäisiin pitämään olympiahenkeä yllä, mutta samalla kunnioittamaan näitä ympäristövastuullisuusasioita. Seitsemän eri lokaatiota ei varmasti ole optimi. Onko sitten kolme tai neljä? Voi hyvin olla, Hänninen pohtii.
Olympiakomitean huippu-urheilujohtaja joutuu istumaan kisojen aikana paljon autossa. Hännisellä on tavoitteena tavata jokainen suomalaisurheilija kisoissa.
– Se on itselleni tärkeä asia. Muistan, kun olin itse urheilijana, niin oli hienoa, kun joku Olympiakomiteasta tuli morjenstamaan, vuosina 1998, 2002 ja 2006 olympialaisten pikaluistelussa kilpaillut Hänninen sanoo.
Vaikka puheita liikennekaaoksesta on riittänyt kansainvälisessä mediassa, Hänninen ei sellaisia odota kokevansa.
– On selvää, että kisapäivän aamuna on enempi ruuhkaa kuin normaalisti, kun fanit ja muut tulevat paikalle. Kisapaikat ovat kuitenkin turistipaikkoja. Ehkä tässä on nyt hätävarjelun liioittelua, että kaaosta pelätään, Hänninen sanoo.
Milano-Cortinan talviolympialaiset nähdään ja kuullaan 6.–22. helmikuuta Ylen kanavilla. Yle näyttää kaikki olympiajääkiekon ottelut suorina lähetyksinä.
Päivitetty kello 13.30. Lisätty Hännisen kisanneen olympialaisissa myös 1998.